Jännäpissa

No vähän jännittää. Tai vähän enemmänkin. En ehkä pysy pöksyissäni.
Huomenna kerron jos onnistaa.

Ai kamala ottaa vattan pohjasta.
Josko nyt jo tärppäis?

-Kiia

Voihan Räkä!

!!! Älä lue jos räkä ällöttää !!!

No kylläpä on hyvä mieli.
Mun räkätautini kolmas viikko pärähti nyt käyntiin.
Kerran ehdin käydä salilla tekemässä askelkyykkyjä, hauista, ojentajia ja vatsat ja mua huimas ja pyörrytti ja voimat oli ihan kateissa. Pakko oli kuitenkin mennä, pirutti niin pirusti pelkkä löhöily!
Kipeenä ei sais treenata ja se nyt todistettiin taas tälläkin kertaa. Mun jaloilla meni 3x15x15kg ja 3x15 steppilautakyykyistä palautumiseen kolme päivää....... Myös ojentajat oli vielä kolmantena päivänä kipiät ja teinhän kuitenkin 3x15 sarjan 12,5kg tangolla... hahahhahahah.

Aamuisin mulla on koko pää niin täynnä räkää, että kulutan rullallisen talouspaperia sen ulos saamiseen. Tänään on taas sellainen olo kuin olisn kuumeessa, mutta mulle ei koskaan oikeasti se kuume sitten kuitenkaan nouse. Korvat on lukossa ja silmiä kivistää. Happi kulkee hitaan varmasti.

Töistä en ole kuitenkaan ollut pois, vaikka nyt vähän kyllä harkitsenkin huomista saikkarin ottamiseksi. En halua olla sairaslomalla!!! Inhoan sairaslomaa. Inhoan kyllä kipeänäkin olemista ja ruuan kanssa kun ollaan tekemisissä niin ei kyllä paranis olla kipusena. Ja mun suorituskykyni on kyllä selkeesti normaalia heikompi tällä hetkellä kun pelkkään ajattelemiseen kuluu kamalasti energiaa. Vaikka en kyllä tiedä poikkeaako se oikeasti normaalista yhtään mitenkään.

Mikä tässä kaikessa on kuitenkin parasta ja tärkeintä on se, että Noa on selvinnyt räättä ainakin tähän asti. Nyt tottakai kun sanon näin niin ensi yönä julma räkäklimppi tukkii hänenkin pienet, hennot sieraimensa. Kop kop puuta vain.

Tämä räkä on saanut mut ajattelemaan. Olen useimmiten kipeä niin, että olen todella pitkän ajan vähän kipeä, tai välillä en vaan vähän, mutta niin, etten ihan kaadu sänkyyn asti. Aniharvoin olen kipeä niin, että sairastaisin kaksi-kolme päivää täysin sängyn omana, vaikka oikeasti sehän olisi paljon mukavampaa ja kätevämpää.
En usko, että kukaan pitää sairastamisesta, mutta minä inhoan sitä varmasti enemmän kuin keskiverto Ville tai Anna! Ketuttaa kun ei pääse treenaamaan! Haluan treenaamaan! Kovaa ja korkealta! Tarviin treeniä, niin henkisesti kuin fyysisestikin ihan arjesta selviämiseen ja nyt olen pulassa!!! MURR!

Menen nyt vetämään tripla-annoksen vitamiineja ja  toivon parasta. Lääkkeitä en ota, antaa luonnon parantaa. Olen piilo-hippi.

Kiusaan itseäni lukemalla treeniblogeja ja katsomalla tanko-videoita juutuubista.

Onneksi kuitenkin Janne on nyt isyyslomalla niin saan edes sen verran levätä, ettei Noa kärsi mun vetämättömyydestäni. Isi ja poika leikkii päivät pitkät ja poika on niin sairaan (terveen) onnellinen kun ei tarvi enää kattella pelkän mutsin nassukkaa päivästä toiseen.

Siinä tarina räästä.
Taivaallakin on näköjään räkätauti, ainakin sen perusteella mitä sieltä tippuu alas.

Parempaa tiistaita kaikille muille,
räkäisesti,
Kiia.

Edit. Menin sitten lääkäriin kun humahti vessassa päässä niin pahasti, etten tiennyt kyllä missä on maa ja missä taivas ja räkä ei ottanut loppuakseen. Korvissa humisee ja se ei oo kumma, sanoi lääkäri että siellä on molemmissa aika kova alipaine. Nenän sivuontelotulehdusta manas myös. Ja kurkku oli kuulemma kovin ärtyneen näköinen, mikä ei mua kyllä yllätä fiilisten perusteella yhtään. Sain 10pv antibioottikuurin ja kylkeen duactit ja buranat.
Onneksi menin, viimeksi kun tuli poskiontelontulehdus, niin se lähti vasta kolmannella antibiootilla kun olin lykännyt lääkäriä niin paljon.. Hups.