Ensimmäinen päivä on kamala. En ole intoa täynnä. Motivaatiota kylläkin, mutta into puuttuu, sillä heräsin tänään ihan jollain todella väärällä jalalla.
Tai ensinnäkin valvoine eilen ihan liian myöhään, sitte nukuin huonosti ja aamulla Janne torkutti kelloa miljoona kertaa ja tuli sitten vielä kaivamaan vaatekaappia ja herättämään mut uusiksi.
aamulla olis tehnyt mieli vetää jo pelkkään ärsytykseen neljä siivua leipää voilla, salaatilla, juustolla, kinkulla, tomaatilla ja kurkulla. Päälle vielä ehkä maitorahka ananaksella. Puolen tunnin päästä banaani.
Mutta ei. Tänään mun aamupala näytti tältä:
Kumosin sivuun vielä puolen litraa vettä.
Olen aamusyömäri. Aamuisin voisin vetäistä vaikka elefantin jos sellaista söisin. Tuntui siis tosi oudolta lähteä liikenteeseen tällä setillä, mutta kummasti sitä tuli vaan herättyä tähän päivään.
Äiti tuli hakemaan Noan mökille puolen päivän aikaan ja koiran ulkoilutettuani lähdin polkemaan Elixiaa kohti. Laitoin jo kotona uuden, ihanan, lahjana saadun sykemittarini asemiin, sillä haluan vähän pysyä kartalla siitä, millaisia treenejä noin niinkuin sykkeiden ja kaloreiden puolesta sitä tulee oikein tehtyä.
Kyllähän sen tuntee, kun treeni on raskasta tai kevyttä tai kun syke kiihtyy tai laskee jne, mutta itelle ihanaa lisäpontta tuo, kun näkee ihan ihka oikeita numeroita. (Kuten esim. tänään 60kg:a näyttänyt salin vaaka.............)
Salilla poljin henkeni edestä vähän lisää ja tein yläkroppaa, selkää ja käsiä ja mitä näitä nyt on. Vähän vatsojakin saatoin tehdä, en siinä tohinassa pistänyt merkille. Teki ihan simona mieli tehdä jalkatreeni, mutta kun huomenna tarttis pystyä kävelemään ja venyä enemmän kuin rautakangen verran, ni tsemppasin ja jätin ne keskiviikolle.
Treenin päätyttyä mittari näytti 670 kulutettua kilokaloria ja se riitti mulle siltä päivää.
Täsä mää 670 kcal kevyempänä moro.
Lounas.
Lounaan söin aikataulusta jäljessä ja siittä puuttui linssit ja ylimääräisenä pari siivua kinkkua kun suolanhimoissani ne sinne sysäsin. Kaikki muu oli hyvää paitsi pavut YÄK. Söin ne silti... melkein kaikki.
Antakaa mulle oikeesti anteeksi tää lepsuilu heti ekana päivänä, mutta kun ihmisellä on nälkä ni se tekee hassuja asioita. Mä sentään pystyn myöntämään kinkkusiivuni.
Töihin mennessä alkoi kamalat koettelemukset. Kaikki varmaan tietää sen fiiliksen, kun joku herkku on erityisen kielletty ja sitte se tungetaan sulle naaman eteen ja sanotaan ettei saa missään nimessä syödä. Sun sylkirauhaset huutaa hoosiannaa ja oikeen sattuu siitä himosta. No kuvitelkaa se fiilis kertaa 10000!! Kidutusta olla Naantalin Aurinkoisessa töissä ja dieetillä samaan aikaan.. Nooo, toisaalta tä varmaan kestää sen ekan viikon ja rauhoittuu sitten tai ainakin haluan uskoa niin.
Pullan sijaan söin tällaista herkkua:
Pavut jäi kotiin. Huoh. Onneksi mulla on nyt 6vkoa aikaa opetella näitä ruoka-juttuja ni osaan pian paremmin varautua ottamaan eväät mukaan ja muuta simmosta.
Olen juonut päivän aikana ainakin 3 litraa vettä ja ravannut myös vessassa sen mukaisesti.
Juon normaalistikin paljon vettä, mutta nyt se tulee läpi (pissajuttuja) ihan eri tavalla kuin mitä jos söisin vaikka kebua. Esim kebua. Nammm kebua... KESKITY!
Olo on päivän jäljiltä ihanan kevyt eikä turvota ollenkaan. Inhoan sitä iltamahaa mikä mulla aina tulee. Se on se maha kun näyttää raskaana olevan mahalta. Olo on myös sen mukainen. Nyt se on poissa.
Kerron perusteellisemmin dieetistä ja siihen kuuluvista hommista ja myös siitä, keneltä (Nikolta) nämä ohjeistukset sain, kunhan pääsen itse tähän kunnolla sisälle.
Nyt syön iltapalaa. Jäätelöä. Tai oikeasti salaattia ja papuja, mutta kuvittelen että jäätelöä.
Mmmmm <3
Jaksan sen voimalla, että pian olen laiha ja nätti (vaikkei tä dieetti naamaan vaikutakaan) ja myös sen voimalla, että huomenna pääsen ihanista ihanimman Heidin kanssa tankoilemaan heti aamusta.
Life´s good.
Onpa muuten katkonaista tekstiä. Ei oikein pysy ajatus kasassa kun on liikaa kaikkea... Ruoka, treeni, häät, uus kämppä... AOAOAOOAA
IHANAA VIIKON ALKUA PUPPELIT <3 <3
-Kiia
