tiistai 30. syyskuuta 2014

Äiti on nyt vähän väsynyt.

Tiedättekö, kun on niitä sovelluksia millä voi estää faceen kirjautumisen tai tekstiviestien lähettelyn humalassa? Ni mun tarttis löytää sellainen sovellus, millä estäisin oman pääsyni tänne bloggeriin pahantuulisena.
Harmi vaan, sellaista sovellusta ei vielä ole olemassa, joten voinkin samalla reissulla tulla nyt kirjaamaan tänne ranskalaisin viivoin asioita, jotka koputtaa kaaliin.

- Närästys? Jos se on edes närästystä. Ylämähan ja kyljen polte.
- Jäätävä selkäkipu tänään
- Selkäkivusta äitynyt hartiakipu ja järkky hedari
- Toista päivää jatkunut huippaus ja silmissä sumeneminen
- Huono, kuvottava olo
- Käsittämätön väsymys. Kotimatkalla suljin silmät ja toivoin vain, että jalat jatkaa oikeaan suuntaan.
- Nälkä, mutta ahdas tunne mahassa, joka aiheuttaa syömisahdistuksen
- Iskiasjomotus. Jatkuva sellainen.
- Ahdistus tästä kaikesta
- Supistelu reippaassa kävelyssä
- Itkuisuus
- Satojen takiaiskasvien läpi juossut tiibetinspanieli

Mun elämässä on hurjan paljon myös kaikkea hyvää, en vaan just nyt repee ajattelemaan niitä paitsi Noaa <3 joka on maailman ihanin poika. Olen myös varsin tietoinen siitä, että jollain on asiat huomattavasti paljon huonomminkin, mutta mä vedän just nyt oman jaksamiseni äärirajoilla. Varmaan joku tätä lukiessaan ajattelee myös, että miksi sitten pitää lapsia haluta lisää jos kaikki on ihan huonosti ni tervetuloa meikän saappaisiin niin ymmärtää, mitä tää meno on kun kaikki on hallitsematonta ja hämmentävää. Odotan vain, että tää on ohi ja saan sen pienen mininyytin syliin <3 Kaikesta huolimatta kaikki on sen arvoista. Välillä se tuntuu vaan ylitsepääsemättömän hankalalta muistaa.

Noa joutuu nyt kärsimään äidin  löysyydestä ja katsomaan Autot-elokuvaa (mikä harmittaa häntä varmaan aivan järkyttävästi) kun äiti pistää silmät ihan sekunniksi kiinni ja kerää voimia iltatouhuja varten.

Rakkaudella,
Kiia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti