Vaikka aamulla väsyttin ihan _______sti, niin silti päivä meni muutaman edellisen kaltaisensa lailla mainiosti! Ensin tuli posti. Ifolorilta tilaamani kuvat joulukorttien väliin.
Sitten tuli tekstiviesti: http://www.sportsnutrition.fi/ nettikaupasta tilaamani protskut ja vihreä tee-kapselit olivat saapuneet lähi-Siwaan. Proteiinit tilasin kokeilumielessä. Nyt kuitenkin kun tarkoituksena on liikkua ja treenata paljon, niin meinasin testata, josko niistä olisi jotain hyötyä treenin tehoon ja treenimotivaatioon, palautumiseen ja yleiseen jaksamiseen. Tee-pillereitä tilasin, kun olen niitä aiemmin syönyt ja mulla ainakin rauhoitti pöhötystä ja herkkää mahaa. Jos niistä nyt on jotain hyötyä rasvanpoltossakin niin en pistä kyllä pahakseni laisinkaan.
Voi sitä iloa ja onnea! Ensin viimeistelin joulukortit, jotka olin muuten näppärästi edellisenä iltana jo sulkenut kuoriinsa. No, ei auttanut kuin teroittaa keittiöveitsi, avata kuoret, sujauttaa valokuvat kuoriin ja sulkea kuoret teipillä. Olisin muuten kirjoittanut kuoret uusiksi mutta kun niissä oli jo postimerkitkin.. Hyvä minä! Kun ei itse korteissa ollut vielä duunia kerrakseen.
Puolen päivän jälkeen lähdettiin poikien kanssa reissaamaan Siwaa kohti. Noa hoilasi koko matkan "etupenkillä" ja minä naureskelin takana. Eetu osaa pääosin kävellä todella esimerkillisesti rattaiden vierellä, mutta välillä sille tulee sellaisia pimeitä hetkiä, kun se sujahtaa sekunnissa mun jalkojen ja rattaiden väliin ja jääkin sitten yleensä alle. Hänellä on kovin lyhyt muisti, sillä tämä alle jäänti unohtuu välillä ihan alle minuutissa ja samaa sujautusta on kokeiltava uudestaan. Vielä koskaan hän ei ole siinä tosin onnistunut, mutta tavoitteet on näköjään korkealla!
Hän on myös keksinyt, että ellei pääse moikkaamaan ohi kävelevää koiraa, niin hänen pitää alkaa ärisemään. Koira, joka ei normaalisti hauku, on huvittavan kuulonen ollessaan "pelottava". Vuh vuh vaan.
Noa raukalla tekee talvi tepposensa iholle. Taitaa olla pojalla pientä atooppisen ihon vikaa, kun alaselkä on kuivalla pilkulla ja suun ympärys ja posket on ihan punaiset ja rutussa kuivasta. Ton ikäiselle ei ole mikään ihan helppo saada rasvaa levittymään suun ympärille niin, että se myös pysyis siinä. Yleensä se rasva levittyy aika nopeasti poskilta eteenpäin äidin paitaan, äidin hiuksiin, päiväpeittoon, leluihin, omaan hihaan tai vaikkapa sohvaan.
Niin. Tiistai. Joo, sitten juhlittiin hetken aikaa niitä lisäravinteita ja pian tulikin kummipoikaseni kylään. Lähdettiin Mehukatti-Maailmaan suorittamaan pientä energian purkua ja voi juku miten kivaa kaikilla oli.
Niclas söpömies ihana pallopylly sulopulla! |
Isillä vähän rela asento? |
Tää iso poika osaa jo kiivetä portaita. Voi apua! |
Kaikkensa antaneena tämä urhea soturi levahti maahan keräämään voimia... Viideksi sekunniksi.
Nyt istun sohvalla, lapsi syötettynä ja nukutettuna, tosin en rentoutuneena. En ollut tänäänKÄÄN salilla ja mulla on huono omatunto. Huomenna onneksi pääsen, koska Janne menee vasta illaksi töihin. Ja mulla on illalla tankotunteja lisäksi kaksi. Olen kyllä tunnollisesti käynyt iltahölkällä mutta tänään en mene. Olen nyt niin ihanan väsynyt, että vedän peiton korviin jo ihan pian. Ei auta enää valvoa vaikka kuinka valvotuttaisi, Noa nimittäin nukkuu niin rikkonaisia öitä, etten muista koska olisi viimeksi nukkunut. Ehdin jo hurraamaan kokonaisten öiden puolesta, mutta niin se vain on, ettei mitään saisi sanoa ääneen jos haluaa sen säilyvän.
Samoin on käynyt viime aikoina niin duunijuttujen, näiden öiden, rattaiden ja esimerkiksi loukkaantumisten suhteen. Ei saa puhua pukahtaa tai heti pamahtaa.
ps. Janne valittaa mulle aina, jos syön jotain hyvää, että miksi herkuttelen jos haluan laihtua ja nyt sitten viikko sitten hän vannoin ja vakuutti itsekin aloittavansa dieetin, "joo nyt laihdutan, nyt sit muuttuu jääkaapin sisältö ihan totaalisesti kyllä" ja minä tottakai perus-kannustavasti sanoin, ettet varmasti pysty siihen, "joo siis ihan totta nyt alko kyllä oon kyllästynyt tähän"... Noooooo, Jannen suurimmat ongelmat on varmaan siinä, että hän tulee aina työpäivän jälkeen (n.8h, on kokki) kotiin ja valittaa, ettei ole koko päivänä saanut yhtään "murua rinnan alle, en siis ole syönyt mitään" ja sitten se, että hän syö iltaisin 22-24 välisenä aikana kauhian satsin lämmintä ruokaa. Ensinnäkin, iso aikuinen mies ei pärjää 17h (yöunet+aamu+työpäivä) ilman ruokaa eikä varsinkaan Janne. Tiedän, että hän syö keittiössä jatkuvasti pikkusia makupaloja ja usein myös ihan ruuan, mutta kotiin tullessa se on vain päässyt unohtumaan, ihan niin kuin moni muukin asia pääsee Jannelta aika usein unohtumaan. Toiseksi, myöhäinen iltasyöminen.. En edes aloita.
Tätä dieettiä kesti päivän. Yhtenä iltana hän jätti lämpimän ruuan illalla (yöllä) syömättä ja pärjäsi puurolla. Seuraavana iltana maistui jo suklaakuorrutteiset hedelmät ja pähkinät, sitten joulutortut ja jäätelö kinuskikastikkeella. En viitsi edes jatkaa.
Janne vetää kamalan herneen nenään kun se lukee tän eikä varmaan puhu mulle viikkoon. Mutta nyt kerron, kun hän kuitenkin voi arvostella mun syöminkejäni MURR, eikä itse sitten noudata näitä omia ohjeitaan.
Sama asia pätee annoskokoihin, hotkimiseen ymsyms.
Sainpas kakerrettua ulos. Janne pus.
Ilkikurisesti sinun,
Kiia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti