Tanko"tanssi"

"Opetan tanko.. no tankotanssia mutten ollenkaan tanssia tai siis kun en osaa tanssia mutta opetan niitä liikkeitä ja comboja, niiden tuntien nimi on tankotekniikatunnit." Näinpä. Aina sama juttu ja mua naurattaa.

Kaikki alkoi alkuvuodesta 2008, kun luin lehdestä ison jutun turkulaisesta tanssikoulusta X, joka oli aloittanut tankotanssin alkeiskurssien pitämisen. Kevät ja syksy meni kynnystä talloessa ja ennakkoluulojen kanssa painiessa. Tiesin, että laji on varmasti mahtava ja justiinsa itselle kuin nakutettu ja täydellistä treeniä kovan kuntosaliharjoittelun rinnalla, mutta hei haloo, kyseessä oli kuitenkin TANSSIkoulu ja tankoTANSSI. Sain lukiosta muutaman kaverin, Maijan ja Janitan huijattua mukaan ja sillä voimalla uskalsin sitten itsekin ilmoittautua kurssille. Lokakuussa 2008 se sitten alkoi ja kyllä jännitti. Asuvalintana mulla toimi aina-yhtä-tanssillinen collarit ja löysä t-paita. Muut tuli tunnille mikroshortseissa ja pikkuriikkisissa pitsitopeissa, paljain jaloin. Mulla taisi olla jalassa varrelliset umbron urheilusukat. 

Aika nopeasti pääsin tekemisen makuun mukaan. Yleisurheilupohjasta ja kuntosalilla vuodenpäivät (joka-ikinen-päivä) heilumisesta oli merkittävä hyöty, sillä tunsin oman kroppani ja ymmärsin nopeasti, mistä kohtaa kehoa sen voiman piti niihin liikkeisiin tulla. Myös itsesuojeluvaiston puute, terve hulluus, ennakkoluulottomuus ja iso into uutta, valloittavaa lajia kohtaan saivat mut tekemään ihan ihmeellisiä liikkeitä pää alaspäin jo aika aikaisessa vaiheessa. Ja se kehittyminen, se oli niin palkitsevaa ja voimaa-antamaa.

Ihan alkuaikoina.

Tämäkin ihan alkuaikoina.

Keikalta Skanssista.

Alkeiskurssi oli 10 käyntikertaa ja sen jälkeen ylipuhuin isukin sponsoroimaan mulle ensimmäisen jatkokurssin. Meno meni jatkuvasti hullummaksi ja pikkuhiljaa alkoi se tanssikin sujumaan. Vähän, mutta alkoi kuitenkin.

Kesäkuussa 2009 olin apinoinnollani vakuuttanut tanssikoulun omistajan taidoillani ja hän pyysi minua pitämään ensin alkeiskursseja ja siitä parin kuukauden päästä jatkotunteja. Seuraavan reilun vuoden pidin 5-10 tuntia viikossa. Pyysin palkkatyöstäni iltoja ja kokonaisia päiviä vapaaksi, jotta pystyin pitämään alkeiskursseja, jatkokursseja, fitnesstunteja ja polttareita. Lupauduin monesti mennä pitämään lauantai-aamun polttaritunnin tunnin varoitusajalla, kun tanssikoulun omistajalla, jonka olisi pitänyt tunti pitää, oli krapula tai joku muu yhtä pätevä syy olla pääsemättä paikalle.  Sitten oli näitä keikkoja mitä tehtiin, niiden harjoituksissa oli tottakai oltava paikalla ja itse keikalla. Kengät sun muut hankin itse, koska valmiina olevista kengistä ei minulle riittänyt. Kuuntelin viikoittain huutoa ja raivoamista, negatiivista arvostelua, piikittelyä jne enkä muista kertaakaan saaneeni kiitosta työstäni, jolle omistaudun, jonka laitoin palkkatyön edelle ja jota hoidin koko sydämelläni. En saanut tekemästä työstäni siis mitään rahallista korvaustakaan. Kaikki tuotto meni lyhentämättömänä tanssikoulun omistajan pussiin. 

Kesällä 2010 lopullinen käännekohta oli, kun sain saavillisen **skaa niskaan asiasta, mihin en ollut millään tavalla syyllinen tai edes tietoinen. Tilanne meni riitelyksi ja vastapuoleni toimi niinkin aikuismaisesti, kuin kääntämällä musiikkisoittimesta volumen täysille, kun ei halunnut kuunnella minun kantaani ja "pyysi" minun sitten "painua helvettiin". No minähän tein työtä käskettyä, tosin viimeistä kertaa, sillä koskaan en ole niistä ovista enää sisään astunut. Siinäpä selvitti itse ongelmansa, mulla oli elämässä mielenkiintoisempaakin tekemistä kuin poljetuksi tuleminen.

No siinä ei sitten kauan nokka tuhissut kun aloin jo opettaa uudessa paikassa. Tanssikoulu sijaitsi Loimaalla ja ensin mietin mihin olen mennyt lupautumaan, mutta siellä oli mielettömän kivaa! Ajomatka oli aina sen vajaan tunnin verran, mutta paikan päällä saadut fiilikset sai välimatkan unohtumaan. Loimaan tanssikoulu toi tuntinsa myös Turkuun ja pidin muutaman kurssin verran opetusta täälläkin.

Keväällä 2011 sain toisestakin ihan huipusta tanssikoulusta opetustarjouksen, josta en tietenkään voinut kieltäytyä. Ehdittiin jo sopia tunnitkin valmiiksi, kunnes Noa sitten ilmoitti tulostaan tähän maailmaan. Silloin piti perua kaikki sovitut jutut, koska tankotreenit pitää unohtaa jo heti raskauden alussa. Ellei muuta, niin oli ainakin hyvin aikaa valmistautua söpöläisen syntymään ihan rauhassa.

Maaliskuun 26. päivä syntyi vaavi ja synnytyksen luonteen takia treenin aloittamista piti odottaa kuusi viikkoa parantumista ja senkin jälkeen aloittamisen piti olla rauhallista. Sain kuitenkin aika kunniallisesti kuntosaliharjoittelun punaisesta langasta kiinni ja siellä me sitten vietettiinkin Noan kanssa arkiaamut, Elixiassa. Sain kahdestakin paikasta opetustarjouksen, mutta pystyin ottamaan vain toisen vastaan, koska a) tyhmä Kela b)söpö Noa c)Jannen työt. Nyt olen sitten syksyllä aloittanut tankotekniikka-tunnit Funkyssa ja olen ihan mielettömän innoissani! Tytöt siellä on ihania ja motivoituneita ja aina tsempattavissa. Kaikki kehittyy hurjaa vauhtia ja itsellä on ilo seurata tyttöjen tekemistä. 

Kunhan vain revin jostain ylimääräistä aikaa, niin haluaisin lähteä Tampereelle ja tuttuun ja turvalliseen Helsinkiin haistelemaan taas vähän uusia tuulia. Joku keksii ja kehittelee vanhoista jutuista aina jotain uutta ja ihmeellistä ja itse ainakin tietää, että mitä monipuolisemmin tekee, sitä paremmin pysyy kiinnostuneena ja motivoituneena itsekin tekemään ja kehittelemään.

Kotona treenaaminen painottuu nykyään enemmän lihaskuntoon, sillä aina on joku pieni jaloissa pyörimässä, mutta kuntosalitreenillä saa kyllä pidettyä yllä taitoja ja niihin tarvittavaa voimaa. Salilla tuleekin tehtyä paljon keskivartalon hallintaa vaativia liikkeitä ja habaa tottakai haha!

Heinä/Elokuu 2012

Tällä hetkellä motivaatio on ihan huipussaan ja fiilistelen, että miltä tuntuisi elättää itsensä (edes puoliksi) tankoilulla. Mun "oikea" työ on kivaa ja haastavaa, mutten olisi pahoillani, jos siellä tarvitsisi olla vähän vähemmän. Fiilikset on varmaan osaksi tällaiset myös, koska töihin palaaminen jännittää aika paljon ja siihen on enää todella vähän aikaa.

Sellaiset tankokuulumiset tänään. Nyt ostamaan isänpäivän lahjuksia. Mulla on Jannelle tiedossa iiiiihan erilainen lahja, paljastan sen sitten huomenna.

Ihanaa sadepäivää ja huomista isänpäivää kaikille!

-K